Pohjola-Nordenin marraskuun alkupuolella järjestä-mässä Pohjoismaat ja Venäjän-markkinat seminaarissa avattiin monen huippuluennoitsijan voimin mm. uutta Itämeri-strategiaa, joka avaa lukuisia bisnesmahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle.

Ulkoministeri Alexander Stubb valotti puheenvuorossaan Itämeren alueen neljän pilarin - ympäristö, talous, alueen houkuttelevuus ja yhteydet sekä sisäinen turvallisuus - varaan rakentuvaa ohjelmaa.

Suomelle Itämeri on elintärkeä ikkuna maailmaan, sillä yli 80 % ulkomaankaupastamme kulkee Itämeren kautta. Itämeren ympäristössä asuu noin 90 miljoonaa ihmistä ja Itämerellä kulkee noin 15 prosenttia koko maailman rahtiliikenteestä.

Liikenteessä on joka hetki vähintään 2000 kauppa-alusta ja määrän ennakoidaan kasvavan yli 50 % vuoteen 2030 mennessä. Meren rantavaltioiden yhteenlaskettu bruttokansantuote oli viime vuonna yli 12 % koko maailman BKT:stä.

Taloudellista potentiaalia

- Ei ole siis ihme, että Euroopan unionissa Itämeri on nostettu näkyvästi esille. Lokakuun Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan unionin uuden Itämeri-strategian. Se on merkittävä tulos, joka vahvistaa EU:n roolia pohjoisessa.

Stubb korosti, että uusi strategia on lähtölaukaus, ei päätepiste. Myös Venäjän vahvempi vetäminen mukaan Itämeri-yhteistyöhön on seuraava haaste.

- Tärkein tulevaisuuden mahdollisuus liittyy Itämeren taloudellisen potentiaalin hyödyntämiseen. Tämän vuoksi tarvitsemme paremmin toimivia sisämarkkinoita, tutkimus- ja innovaatioalan vahvempaa verkostoitumista sekä parempia liikenneyhteyksiä.

Energiapolitiikkayhteinen haaste

Ulkoministeri Stubb muistutti, että energiapolitiikkaan liittyy yhteinen haaste. Ilmastomuutos pakottaa meidät vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisäämään uusiutuvia.

- Samalla on huolehdittava energiaturvallisuudesta ja luotava yhteiset eurooppalaiset sähkömarkkinat. Tässä ei onnistuta ilman, että Baltian alueen eristyneisyys muista puretaan rakentamalla sähkön ja kaasun siirtoyhteyksiä maidemme välille.

’’Sohjoinen ulottuvuus’’

Stubb peräänkuulutti seminaaripuheessaan käytännönläheisempää työkalua, joksi onkin nousemassa EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin yhteinen Pohjoinen ulottuvuus (PU).

- Suomessa on pitkälti jäänyt huomaamatta, että Pohjoinen ulottuvuus on saanut viime vuosina aivan uutta ilmaa siipiensä alle. Se ei ole kriitikoiden päivittelemä ’sohjoinen ulottuvuus’, vaan tällä hetkellä EU-Venäjä-suhteiden kenties parhaiten toimiva osa-alue.

- Lokakuun lopussa päätettiin perustaa PU:n liikenne- ja logistiikkakumppanuus. Tämä on merkittävä avaus Itämeren ja Barentsin alueen liikenneyhteistyön kehittämisessä.

Valko-Venäjä myös mukaan

- Lisäksi PU:n viranomaisyhteistyön rinnalle kehitetään myös korkeakoululaitoksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, jota varten perustetaan Pohjoisen ulottuvuuden instituutti. Liike-elämän piiristä lähtenyt ehdotus Northern Dimension Business Councilista on tervetullut hanke.

- Kysymys Valko-Venäjän mukaantulosta Pohjoiseen ulottuvuuteen on noussut esiin viime kuukausina. Itämeren valuma-alueeseen kuuluva Valko-Venäjä on jo mukana liikenne- ja logistiikkakumppanuudessa ja tulossa ympäristökumppanuuteen.

Barentsista potkua

Helsingissä järjestetyssä seminaarissa puhunut Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Støre piti tärkeänä sekä Norjalle että Suomelle, että Venäjä hyväksytään Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi.

Pohjoisen Jäämeren energiavarojen hyödyntäminen tarjoaa monia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Mittasuhteiltaan jättimäisessä hankkeen eteenpäin viemisessä ei kaivata riitaa, vaan kaikkien osapuolten yhteistyötä.

Pohjola-Nordenin elinkeinoelämän toimikunnan puheenjohtaja, vuorineuvos Martin Saarikangas korosti jo avauspuheenvuorossaan Norjan ulkoministerin esille tuoman Barents-yhteistyön.

- Itämerta ei pidä unohtaa, kun puhutaan Venäjästä, josta on tullut Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita jälleen. Norjan kiinnostus arktisten alueiden taloudelliseen hyödyntämiseen puolestaan saattaa avata valtavia tulevaisuuden mahdollisuuksia, ei vain Norjalle, vaan koko Pohjolalle, Saarikangas muistutti.

Itämeren alueelle 40,6 % viennistä

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs linjasi seminaarin lopussa tilaisuuden annin. Hän muistutti, että Suomen vienti Itämeren maihin oli kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä 40,6 % Suomen kokonaisviennistä.

- Elinkeinoelämän tavoitteita Itämeri-strategian toteuttamisessa ovat mm. yhdenmukaiset lait, määräykset ja niiden toimeenpano, sähköisten viranomaispalvelujen lisääminen, liikenne- ja muiden infrastruktuurihankkeiden kiirehtiminen sekä mahdollisimman vapaa kilpailu julkisiin palveluihin.

Lamor Group palkittiin

Seminaarin yhteydessä ojennettiin Pohjola-Norden Profiilipalkinto öljyntorjuntaan erikoistuneelle porvoolaiselle Lamor-konsernille.

Lamor on innovatiivisten öljyntorjuntaratkaisujen johtava toimittaja yli 25 vuoden kokemuksella. Yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa.

Lamor Corporation Ab:n tuotevalikoima koostuu patentoiduista harjatyyppisistä öljynkerääjistä, öljypuomeista, siirtopumpuista, voimayksiköistä, alumiinisista työveneistä sekä muista alalla tarvittavista välineistä.