Terosa Oy on Ristijärvellä, Kainuussa toimiva vuonna 1998 perustettu yritys. Tällöin yhdistettiin kahden konepajan osaaminen ja konekanta. Omistajia on 4 osakasta,

ja yrityksen toimitusjohtajana toimii Heikki Pulkkinen.

Toiminnan alkuvaiheessa yritys valmisti materiaalisiirtopuhaltimia- ja kuljettimia ja teki alihankintatyötä useille päämiehille.

Tulevaisuus nähtiin jo varhaisessa vaiheessa bioenergiassa. Suomen kamaralla vuotuinen puun kasvu on 100 miljoonaa kuutiometriä, joista korjuuseen saadaan 60-80 miljoonaa kuutiometriä. Puuta riittää energiaksi ja ainespuuksi teollisuudelle. Puuenergiavarannosta arvioidaan 25 prosenttia olevan kiinni kannoissa.

Tiimityötä ja verkostoitumista

Terosa Oy lähti toteuttamaan selvityshanketta ja jatkona sille kehityshanketta, johon mukaan lähtivät mm. UPM, Metsähallitus, Metsäkeskus ja Ponsse Oyj.

Yrittäjien ideoita, kokemuksia ja osaamista kuunneltiin tarkalla korvalla. Oman arvokkaan panoksensa suunnitteluun toivat Alpo Salmela ja käyttökokemuksiaan kertoi Kainuun Metsäkone Oy:n Eetu Heikura. Ensimmäinen kehitysaihio oli Alpo Salmelan käsialaa ja koura tuli omaan käyttöön. Pyrkimyksenä oli saada työhön nopeutta ja hyvää käsiteltävyyttä. Hyvä käsiteltävyys oli yhtenä päällimmäisenä tavoitteena, samoin keveys - kestävyyttä vähentämättä. Ominaisuudet säilytettiin ja tehty prototyyppi oli ratkaisuiltaan toimiva ja niitä valmistettiin useita kappaleita.

Heikki Pulkkisella oli tukenaan viiden hengen tekninen tiimi. Pääsuunnittelija oli Aatella Suunnittelutoimisto Kyösti Karvonen Puolangalta. Kainuun alueella tunnettu, Suomen Kenttädata Oy:n Veikko Komulainen toi muassaan kentän tuntemuksen. Yhdessä kehittivät tästä valmiin teollisen tuotteen.” Tuotekehityksen kivijalka on yrittäjäyhteistyö”, painottaa Heikki.

Terosa Oy:n kannonnostokoura KK 900 on edeltäjiään 300 kg kevyempi.” Kaivinkoneessa on voimaa. Kilo sinne tai tänne ei näyttele merkittävää osaa, mutta näin merkittävä painonpudotus tuntuu jo puomin päässä ja kuskin näpeissä”, vakuuttaa keväästä 2011 alkaen yli 100 ha kouralla urakoinut Eetu Hakkarainen. Kesällä konetta ajettiin kahdessa vuorossa ja koura osoittautui nopeaksi ja kestäväksi.

”Ihannekone on 16-18 tonninen, 25 tonnin painoisella koneella kustannukset nousevat ja kun kannattavuutta lasketaan, pitää yrittäjän osata ottaa kaikki huomioon”, kertoo Veikko ”Veka” Komulainen.

Taloudellisesti - ympäristöä kunnioittaen

Kannonnosto tehdään tarkan suunnitelman mukaan. ”Minimoidaan ajomäärä nostokoneelle ja ajokoneelle. Kuljettajan ammatillinen osaaminen näkyy työjäljessä. Metsästä otetaan puu, risut, kannot ja sitten tehdään mätästys ja istutus huolella ja suunnitellusti. Tällä taataan metsien hyvinvointi. Neulaset ja osa oksista jäävät metsään. Kannoissa on metsän kasvun kannalta niukalti ravinteita. Alueilla, joilla valumat ovat ympäristöriski, kantoja ei nosteta”, kertoo Veka Komulainen. Yrittäjälle suunnittelu tuo säästöjä.